Kaupunkiympäristötalo

Kaupunkiympäristötalo on Lahdelma & Mahlamäki arkkitehtien suunnittelema rakennus Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan käyttöön. Kaupunkiympäristötalossa yhdistyvät uusi rakennustekniikka ja tiilikaarien kaltaiset viittaukset rakentamisen historiaan – se on yhtä aikaa moderni ja ikiaikainen rakennus. Kaupunkiympäristötalon tunnuspiirteitä ovat myös tiilen, betonin, puun ja kuparin käytöllä aikaansaatu karkea materiaalisuus ja kattoterassit monimuotoisine paviljonkeineen. Ilmavissa sisätiloissa yhdistyvät vaihtelevaan toimistotyöhön räätälöity monitilatyöympäristö ja julkiset tilat, jotka kutsuvat kaupunkilaisia osallistumaan kaupungin toimintaan. Kaupunkiympäristötalo on lähes nollaenergiatalo, jossa ympäristöystävällisyys näkyy pitkäikäisinä ja rakennuksen joustavan käytön sallivina ratkaisuina. Se on myös voittanut Suomen ja Baltian maiden Tekla BIM Award 2020 -palkinnon.

201020 Tyopajankatu 8 007 Lm
201020 Tyopajankatu 8 013 Lm V2 Cropped

Kaupunkisuunnitteluviranomaisten uutena toimipaikkana Kaupunkiympäristötalo on myös esimerkki Helsingin kaupungin korkeasta vaatimustasosta rakentamisen saralla.

200917 Tyopajankatu 8 002 Cropped2

Edistyksellinen tiiliverhouksen ja paikallavaletun betonirakenteen yhdistelmä mahdollisti leveiden tiilikaarien ja rakennuksen ulkokulmasta löytyvän katkaistun kaaren toteuttamisen.

Rch0587 Pano Web
Rch5660 Web

Kaupunkiympäristötalo on suurikokoinen rakennus, joka on sovitettu ympäristöönsä jaottelemalla sen massa osiin. Tarvittaessa rakennuskokonaisuus voidaan myös jakaa kolmeen, toiminnallisuudeltaan ja talotekniikaltaan itsenäiseen osaan. Julkisivuissa rakennuksen osat on erotettu toisistaan kattoterasseilla ja niille sijoitetuilla paviljongeilla, jotka antavat kullekin terassille omanlaisensa luonteen. Myös tiilien saumaustavat sekä puun, betonin ja kuparin käyttö yksityiskohdissa erottavat rakennuksen osat hienovaraisesti toisistaan.

201028 Tyopajankatu 8 063 Lm

Tiilikaaret ja arkadit yhdistävät Kaupunkiympäristötalon arkkitehtuurin historiaan ja luovat rakennuksen, joka on yhtä aikaa moderni ja ikiaikainen.

201028 Tyopajankatu 8 019 Lm
Rch5506 Pano Cropped Web

Rakennuksen tarkoitus on kutsua kaupunkilaisia hyödyntämään julkisia palveluita ja osallistumaan asukastoimintaan.

201028 Tyopajankatu 8 026 Lm

Kaupunkiympäristötalo on monitilaympäristö, jossa leimallista on väljyys ja korkeus. Sisätiloista on luotu vaihteleva ja ilmava tilojen kudelma, jossa ei ole tavanomaisia toisistaan eristettyjä kerroksia tai koko rakennuksen korkuisia aulatiloja. Tämä on saavutettu esimerkiksi kerroksia yhdistävillä aukoilla, monikäyttöisillä katsomoportailla ja avarilla sisäkaduilla. Tehokasta työtilaa on saatu aikaan syvällä rungolla, johon tavallista suurempi kerroskorkeus ja isot ikkunat tuovat valoa.


201028 Tyopajankatu 8 023 Lm
201028 Tyopajankatu 8 040 Lm

Ainutlaatuisen lisänsä Kaupunkiympäristötalon tiloihin ja hahmoon tuovat kattoterassit ja niillä olevat paviljongit, joita voi käyttää niin virkistäytymiseen kuin työntekoonkin.

Rch5158 Web

Jokainen terassi on erilainen, mikä näkyy istutuksissa ja paviljonkien muodoissa ja materiaaleissa. Paviljongeissa on tavoiteltu huvimajojen tunnelmaa ja historiallisen rakennustyypin soveltamista osaksi urbaania työympäristöä.

Rch5377 Web

Kaupunkiympäristötalon suunnittelussa periaatteena oli tehdä ratkaisuja, joiden ympäristöystävällisyys perustuu pitkäikäisyyteen. Energiatehokkuudeltaan Kaupunkiympäristötalo on lähes nollaenergiatalo, ja osa siellä käytetystä uusiutuvasta energiasta tuotetaan itse rakennuksessa aurinkopaneeleilla. Aurinkopaneelien lisäksi Kaupunkiympäristötalon katolle sijoitettiin 5000 neliömetriä ja yli 22 000 kasvia käsittävä viherkatto, jossa on niin yrttejä, kunttaa kuin lahopuutakin. Näin katto toimii kaupunkiluonnon laboratoriona ja edistää samalla luonnon monimuotoisuutta ja ehkäisee kaupunkitulvia viivyttämällä hulevesiä.

Projektin yksityiskohdat

  • Sijainti: Helsinki, Finland
  • Vuosi: 2020
  • Kokonaispinta-ala: 40,900 m²
  • Asiakas: Helsingin kaupunki
  • Suunnitelma: Työympäristöjä, asiakaspalvelutiloja, auditorio, kokoustiloja, ravintola
  • 01Koko esittely
    Kaupunkiympäristötalo kaupunkikuvassa

    Verkkosaari on Helsingin itäiseen kantakaupunkiin kuuluva entinen teollisuusalue Kalasataman ja Teurastamon kupeessa. Siellä toimi pitkään muun muassa saha ja satama, mutta nyttemmin Verkkosaaresta on tullut yksi kaupungin tärkeimmistä kasvualueista: teollisuuden jälkeensä jättämille joutomaille on noussut toimitiloja, palveluita ja asuntoja. Kokoluokaltaan yksi alueen merkittävimmistä uudisrakennuksista on Kaupunkiympäristötalo, jonka Lahdelma & Mahlamäki arkkitehdit ovat suunnitelleet Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan käyttöön. Toimiala vastaa muun muassa kaupunkisuunnittelusta, rakennusvalvonnasta ja ympäristöön liittyvistä palveluista. Kaupunkisuunnitteluviranomaisten uutena toimipaikkana Kaupunkiympäristötalo on myös esimerkki Helsingin kaupungin korkeasta vaatimustasosta rakentamisen saralla.

    Kaupunkiympäristötalo on suurikokoinen rakennus, joka on sovitettu ympäristöönsä jaottelemalla sen massa osiin. Tarvittaessa rakennuskokonaisuus voidaan myös jakaa kolmeen, toiminnallisuudeltaan ja talotekniikaltaan itsenäiseen osaan. Julkisivuissa rakennuksen osat on erotettu toisistaan kattoterasseilla ja niille sijoitetuilla paviljongeilla, jotka antavat kullekin terassille omanlaisensa luonteen. Myös tiilien saumaustavat sekä puun, betonin ja kuparin käyttö yksityiskohdissa erottavat rakennuksen osat hienovaraisesti toisistaan.

    Rakennuksen pääjulkisivut avautuvat poikkeuksellisesti korttelin keskelle kohti rakennuksen eteen syntynyttä uutta aukiota ja kävelykatua. Jopa kahden kerroksen korkuiset tiilikaaret ja aulaan asti jatkuva arkadi tuovat katutilan osaksi Kaupunkiympäristötalon sisusta ja toisaalta kertovat ulospäin maantasokerroksen julkisista, kaupunkilaisten käyttöön tarkoitetuista tiloista. Rakennuksen tarkoitus onkin kutsua kaupunkilaisia hyödyntämään julkisia palveluita ja osallistumaan asukastoimintaan.

    Kaupunkiympäristötalon merkittävimpiä käyttäjiä ovat rakennetun ympäristön ammattilaiset. Tämän haluttiin näkyvän rakennuksessa ja siksi esimerkiksi karkea materiaalisuus on läsnä kaikkialla ja talotekniikka on jätetty suurelta osin näkyviin. Rakennuksessa on yhdistetty edistyksellisellä tavalla tiiliverhous ja paikallavalettu betonirakenne, mikä mahdollisti leveiden tiilikaarien ja rakennuksen ulkokulmasta löytyvän katkaistun kaaren toteuttamisen. Tiilikaarien ja arkadien avulla Kaupunkiympäristötaloon on tuotu arkkitehtonisia aiheita rakentamisen historiasta – näin on luotu rakennus, joka on yhtä aikaa moderni ja ikiaikainen.

    Tilasuunnittelu

    Hankkeella oli kunnianhimoiset lähtökohdat, joten suunnittelua voitiin tehdä ihanteellista toimitilaratkaisua tavoitellen. Tilasuunnittelu korostui, sillä aiemmin useassa eri toimipisteessä työskenneille 1500 ihmisille haluttiin luoda uudenaikaiset työtilat, jotka luovat yhteenkuuluvuudentunnetta. Kaikki tilat onkin suunniteltu tukemaan työntekijöiden välistä yhteistyötä ja toisaalta kaupunkilaisten palvelemista. Tilojen tarkoituksenmukaisuus varmistettiin myös ottamalla käyttäjät mukaan suunnitteluun useissa työpajoissa.

    Kaupunkiympäristötalo on monitilaympäristö, jossa leimallista on väljyys ja korkeus. Sisätiloista on luotu vaihteleva ja ilmava tilojen kudelma, jossa ei ole tavanomaisia toisistaan eristettyjä kerroksia tai koko rakennuksen korkuisia aulatiloja. Tämä on saavutettu esimerkiksi kerroksia yhdistävillä aukoilla, monikäyttöisillä katsomoportailla ja avarilla sisäkaduilla. Tehokasta työtilaa on saatu aikaan syvällä rungolla, johon tavallista suurempi kerroskorkeus ja isot ikkunat tuovat valoa. Nykyajan toimistotyön kirjava luonne on otettu huomioon luomalla erilaisia työtiloja, muun muassa avotiloja, hiljaisen työn alueita sekä neuvotteluihin ja keskittymiseen soveltuvia huoneita. Työtilojen vastapainoksi Kaupunkiympäristötalossa on myös erilaisia tiloja liikunnan harrastamiseen sekä kahvio- ja taukotiloja.

    Rakennuksen kaksi ensimmäistä kerrosta koostuvat paljolti julkisista tiloista. Avarasta sisääntuloaulasta löytyvät kaupunkilaisia palvelevat asiakaspalvelupisteet, jotka oli aiemmin sijoitettu useisiin paikkoihin eri puolille kaupunkia. Aulaan sijoittuu myös näyttelytila kaupunkiympäristön hankkeiden esittelyyn. Ensimmäisen kerroksen auditorio, kahvio ja ravintola ovat niin ikään kaupunkilaisten käytössä. Toiseen kerrokseen on sijoitettu lautakuntasali ja neuvottelutiloja, joita voidaan käyttää niin asiakaspalveluun kuin kaupungin työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden välisiin tapaamisiinkin.

    Ainutlaatuisen lisänsä Kaupunkiympäristötalon tiloihin ja hahmoon tuovat kattoterassit ja niillä olevat paviljongit, joita voi käyttää niin virkistäytymiseen kuin työntekoonkin. Jokainen terassi on erilainen, mikä näkyy istutuksissa ja paviljonkien muodoissa ja materiaaleissa. Paviljongeissa on tavoiteltu huvimajojen tunnelmaa ja historiallisen rakennustyypin soveltamista osaksi urbaania työympäristöä.

    Kestävä kehitys

    Kaupunkiympäristötalon suunnittelussa periaatteena oli tehdä ratkaisuja, joiden ympäristöystävällisyys perustuu pitkäikäisyyteen. Kestävän kehityksen näkökulmasta on välttämätöntä, että rakennus toimii sellaisenaan pitkälle tulevaisuuteen ja soveltuu elinkaarensa aikana erilaisiin käyttötarkoituksiin vain kevyin muutoksin. Energiatehokkuudeltaan Kaupunkiympäristötalo on lähes nollaenergiatalo, ja osa siellä käytetystä uusiutuvasta energiasta tuotetaan itse rakennuksessa aurinkopaneeleilla. Aurinkopaneelien lisäksi Kaupunkiympäristötalon katolle sijoitettiin 5000 neliömetriä ja yli 22 000 kasvia käsittävä viherkatto, jossa on niin yrttejä, kunttaa kuin lahopuutakin. Näin katto toimii kaupunkiluonnon laboratoriona ja edistää samalla luonnon monimuotoisuutta ja ehkäisee kaupunkitulvia viivyttämällä hulevesiä. Huomionarvoista on myös, että Kaupunkiympäristötalossa on pysäköintipaikkoja 590 polkupyörälle mutta vain 75 autolle, millä kannustetaan ihmisiä autoilun vähentämiseen. Kaupunkiympäristötalo on voittanut Suomen ja Baltian maiden Tekla BIM Award 2020 -palkinnon, joka myönnetään tietomallintamisteknologian laaja-alaisesta ja edistyksellistä hyödyntämisestä rakennushankkeessa.

  • 02Palkinnot

    Tekla BIM Award 2020 (Suomi & Baltia)

  • 03Tekijätiedot

    Pääsuunnittelija: Ilmari Lahdelma
    Projektiarkkitehti: Teemu Seppälä
    Vastaava sisustusarkkitehti: Minja Hildén

    Muu työryhmä: Maritta Kukkonen, Minna Lahdelma, Mikko Lahti, Tomoyo Nakamura, Wing-Hang Chan, Seija Serovuo, Olli Aarnio, Mia Salonen, Joona Hulmi, Panu Härmävaara

    Avustajat: Jonne Ahvonen, Esa Hotanen, Timo Jyrinki, Marek Grodzicki, Anne Harju, Jan Krupa, Shaun Leung, Ewa Mierzwa, Piotr Panczyk, Maija Poukka, Leila Räsänen, Marko Santala, Paulina Sawczuk, Julius Seniunas, Heidi Siitonen, Jalo Sippola, Kristiina Suoniemi, Tarja Suvisto, Olli Tallbacka

    Pääurakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy

  • 04Media Kit

    Download our Media Kit for publication material on the project, including images, drawings and texts. Downloads are password protected.

    To get the password, email info@lma.fi stating your name, organisation and reason for downloading our files.

    Terms and conditions of use are included in the Media Kit.

    Click here to download